Ranska, Pessac
Saimme Kimin kanssa mahdollisuuden hakautua Job Shadowingiin, joten löysimme itsemme lentokentältä kello 4.30 23.5.2024. Ilmassa leijaili odottavaa tunnelmaa ja toisaalta emme tienneet, mitä odottaa.
Saavuimme sujuvasti sateiseen Bordeauxiin, jossa meitä odotti sateinen keli. Suomalaisia miehiä ei sade haittaa, mutta meitä säälitti bussissa olevien ranskalaisoppilaiden tuleva olympiatulen vastaanotto rankkasateessa.
24.5.2024
Pääsimme, hivenen myöhässä, kohdekouluun Jeanne d´Arc-Assomptioniin. Meitä odotti vastassa koulussammekin käynyt Olivia. Hän oli suunnitellut meille ohjelman valmiiksi.
Ensimmäisenä pääsimme nauttimaan, mielestämme pelkistetyissä oloissa, olevasta oppitunnista. Tunnin aiheena oli vektorilaskenta. Tunti avarsi silmämme.
Ensinnäkin, kaikki istuivat luokan edessä - vain me kaksi yksinäistä luokan takana. Jo se oli meistä erilaista kuin Suomessa. Opiskelijoista suurin osa oli poikia ja tyttöjä vain muutama. Sekö tietenkin me kaksi takarivin sälliä.
Opettaja laittoi tehtäviä taululle, joita opiskelijat aktiivisesti tulivat ratkaisemaan taululle, kukin vuorollaan. Tätä kaipaisimme myös meidän koulussa tapahtuvan useasti.
Opettaja oli hyvin eläväinen, joka positiivisesti aktivoi opiskelijoita. Tunnin kulku oli hyvin interaktiivista ja positiivista puheensorinaa kuului luokassa paljon.
Digitaalisia apuvälineitä tunnilla ei juuri käytetty. Ainoat välineet olivat kirja, vihko, osalla kämmenlaskimet ja pientä tussitaulu sekä tussit.
Koimme, että juuri tuo digimateriaalien poissaolo loi tunnille positiivisen yrittämisen sekä hyvin innostuneet ja innostavan ilmapiirin. Mielestämme tämä edesauttoi opiskelijoita innostumaan opetuksesta sekä ennen kaikkea oppimaan kyseisen aiheen hyvin ja syvällisesti.
Ehkäpä meidänkin kannattaisi miettiä digimateriaalien liiallista käyttöä oppitunneilla. Mielestämme liiallinen käyttö tekee oppilaista inaktiivisia sekä tekee oppimisesta näennäisesti liian helppoa. Ainakin minä ja Kim aiomme kokeilla vähentää digimateriaalien käyttöä omilla tunneillamme, jotta voimme kokeilla sen toimivuutta omilla oppitunneillamme.
Michellen tanssitunti jatkoi samaa silmiä avaavaa ihmetystä.
Liikuntatunti kesti kaksi tuntia ja ryhmä oli iso, noin 32 innokasta 11-vuotiasta nuorta.
Tanssitunti lähti liikkeelle siitä, että Michelle opetti lapsille eri tunnetilojen ja tanssitasojen käyttöä. Kaikki, siis ihan kaikki, olivat tässä aivan täysillä mukana. Se tuntui uskomattomalta, että minkäänlaista häröilyä, toisten kiusaamista tai tirskuilua ei näkynyt. Kaikki tekivät tehtävää tosissaan ja toisia kunnioittaen. Ennen kaikkea oppilaat kunnioittivat opettajaa.
Sama innostus ja tekemisen meininki jatkui koko kaksi tuntia. Oppilaat harjoittelivat pienissä ryhmissä tulevaa tanssin näyttökoetta varten ahkerasti ja tosissaan. Opettajan ei tarvinnut kertaakaan puuttua kurinpidollisesti toimintaan, vaan oppilaat ottivat itse vastuun oppimisestaan. Heitä ei tarvinnut kertaakaan patistaa tekemään asioita paremmin. Tämä tuntui uskomattomalta, koska Suomessa, ainakin itse joudun patistamaan tanssitunneilla tekemään asioita kunnolla.
Molempien tuntien suurin ihme opi kunnioitus. Oppilaat kunnioittavat toisiaan sekä opettajia. Kuria tunneilla ei joudu käyttämään ja silti oppilaat ja opiskelijat ovat hyvin ahkeria ja ottavat vastuun oppimisestaan. Tämä on harvinaista meillä kotopuolessa.
25.5.2024
Lauantaina aamupalan jälkeen lähdimme pienelle junamatkalle kohti Saint Emilionia. Maaseudun näkymät olivat kauniita ja ympärillämme avautui joka puolella viiniviljelmät. Pieni kaupunki oli vaikuttavalla tavalla hieno, tosin suuri määrä turisteja tarkoittaa usein vaatimatonta tasoa ravintolaruuassa. Tämänkin siis pääsimme kokemaan. Tästä huolimatta tätä kaunista ja idyllistä kaupunkia kannattaa käydä katsomassa, onhan se tituleerattu maailman perintökohteeksikin - ja ihan ansaitusti.
26.5.2024
Tutustuimme Bordeauxin vanhaan kaupunkiin. Se osa Bordeauxista on kaunis, mutta osittain myös epäsiisti. Siitä huolimatta siellä kannattaa käydä - vanha suositus. Mikäli kaipaat tuliaisia, niin esim. sieltä niitä voi löytää.
27.5.2024
Tällä kertaa pääsimme hienosti ajoissa perille, koska saimme Olivialta hyvät neuvot julkisten kulkuneuvojen käyttöön.
Petri oli ensimmäisellä tunnilla motivoituneiden saksanopiskelijoiden tunnilla. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli vain viisi, mutta he kaikki olivat supertaitavia. Tätä selittää se, että heidän motivaationsa oli huippuluokkaa ja myöskin he olivat kaksi kuukautta Erasmuksen kautta Itävallassa.
Koko tunnin opetus oli interaktiivista keskustelua, johon jokainen opiskelija osallistui epäröimättä ja rohkeasti. Koko tunti siis keskusteltiin. Opettaja käytti tietokonetta vain tunnin lopuksi ja vain vähän aikaa. Opiskelijoilla oli tunnilla vain kirja ja muistiinpanovälineet. Opettaja oli taitava kyselijä, joten opiskelijat pääsivät useasti ääneen. Tunti meni erittäin nopeasti ja minäkin pääsin puhumaan pitkästä aikaa, viimeksi noin 30 vuotta sitten, saksaa. Sehr Gut!
Kim puolestaan osallistui 13-vuotiaiden matematiikan opetukseen. Kuten arvata saattaa: oppilaat olivat hiljaa ja tekivät tehtäviä ponnekkaasti hyvällä motivaatiolla. Yksi asia jäi ehkä parhaiten mieleen oppitunnista, kaikkien oppilaiden vihkotyöskentely oli aivan uskomattoman tarkkaa ja huolellista. Tarkat geometrian kuvat värikynäviivoilla höystettynä hivelivät suomalaisen opettajan silmiä. Myöskin itse pääsin osallistumaan opetustyöhän, kun heidän varsinainen opettaja oli hetkisen pois luokasta. Oppilaat viittasivat aktiivisesti apua pyytäen ja yrittivät puhua englantia kanssani.
Liikuntatunti
Jermaine piti erittäin hyvän liikuntatunnin, jonka aiheena oli akrobatia. Olimme suorastaan hämmästyksestä hiljaisia, kun ihailimme lukion kolmannen vuoden opiskelijoiden intoa, taitoa ja fyysistä kestävyyttä. He tekivät tehtäviä lakkaamatta koko kahden tunnin ajan. Se oli uskomatonta! Minkäänlaista epäröintiä tai vastahankaisuutta ei ollut.
Ranskalaisnuorten hyvä fyysinen kunto sekä taituruus oli meistä ihailtavaa. Tästä oppineena, tätä samaa kannattaa tuoda tuliaisena Suomeen. Oppilailta tulee vaatia kurinalaisuutta ja sinnikkyyttä sekä periksiantamattomuutta. Sen meille nämä ranskalaiset opiskelijat opettivat. He yrittivät niin kauan, kunnes onnistuivat tehtävissä. Vive la France!
Vielä ennen päivän päätteeksi pääsimme osallistumaan Olivian 11-vuotiaiden englannin tunnille. Siellä olikin poikkeuksellisesti hyvin paljon kaikenlaisia tietoteknisiä härpäkkeitä. Kyllä näköjään ranskalaisesta koulustakin niitä löytyy ja käytetään mutta vähemmän kuin Suomessa. Ilmapiiri oli oikein hyvä tässäkin ryhmässä ja opiskelijat tekivät ahkerasti töitä ja kyselivät apua myös meiltä. Minkäänlaista häiriökäyttäytymistä ei sielläkään ollut.
28.5.2024
Jälleen olimme ajoissa - hyvä me! Aamun aluksi keskustelimme Olivian kanssa koulujemme eroista, joita olemme matkan aikana havainneet.
Yksi tärkeä ero on se, että ranskalaiset käyttävät vähemmän tietoteknisiä laitteita kuin me Suomessa. Ranskalaiset opiskelijat osaavat kunnioittaa opettajia ja toisiaan. Heidän käyttäytyminen on erinomaista muita ihmisiä kohtaan. He ovat sinnikkäitä ja palavat halusta oppia. He ovat uteliaita ja tiedonjanoisia.
Toinen iso asia, minkä havaitsimme on ranskalaisten koulujen raskas byrokratia. Se kuormittaa ranskalaisia opettajia paljon. Toisaalta sitä kautta palaute oppilaalle on monipuolista ja myös osallistuttaa oppilaan vanhempia. Mikäli ranskalainen oppilas ei saavuta riittävää oppimisen tasoa, voi hän jäädä luokalle. Tämä on iso ero nykyiseen suomalaiseen koulujärjestelmään. Tätä mallia olisi hyvä pohtia myös meillä käytettäväksi.
Koulurakennuksen ulkoisella näyttävyydellä ei ole koulumenestyksen tai oppimisen kannalta merkitystä. Näkemässämme koulussa oli jopa ajoittain karua. Silti oppilaat ja opiskelijat tekivät töitä innokkaasti ja oppien. Tärkeintä siis on, miten opetetaan eikä muilla ulkoisilla välineillä ole niin suurta merkitystä oppimisen suhteen. Oppiminen ei ole välineurheilua.
Olivian toinen englannintunti
Tunnilla opiskeltiin vertailumuotoja. Esittelimme itsemme oppilaille ja he kyselivätkin meiltä parhaansa mukaan kaikenlaista joita osasivat. Tätä emme tapaa nähdä kovinkaan usein meidän koulussa. Oppitunnin rakenne oli pelkistetty siten, että oppilaat kävivät vuorotellen kirjoittamassa vastauksiaan älytaululle, mikä osoittautui erittäin näppäräksi laiteeksi. Oppilaat näyttivät kaunokirjoitusta kirjoittaessaan taululle. Silläkin voi olla jotakin osuutta oppimiseen.
Musiikin tunti meni teoriaa opetellessa. Tunnin mahtavin anti oli, että opiskelijat lauloivat meille kahdelle Ranskan kansallislaulun, La Marseillaisin.
29.5.2024
Aamutunti aloitettiin (Kim ja Petri) 11-vuotiaiden matematiikan tunnilla. Aiheena oli geometrian tasokuviot ja pituus yksiköiden muunnokset. Oppilaat olivat eläväisiä, kuten tämän ikäiset yleensä ovat. Silti oppilaat tekivät ahkerasti tehtäviä itsenäisesti ja tulivat esittämään omia vastauksiaan taululle reippaasti. Yleisesti voidaan todeta, että tehtävät olivat ikätasoa vaativampia tehtäviä. Myöskin luokassa oli erityisoppilas, jolla oli avustaja mukana.
Seuraavaksi menin (Kim) tutustumaan 17-vuotiaiden fysiikan tunnille. Siellä opiskelijat tekivät laboratoriotöitä, jotka olivat ohjeistettu hyvin monisteiden avulla. Työt olivat mielestäni kovin vaativia, ainakin meidän lukiolaisillemme mutta he selvisivät niistä opettajan apua käyttäen hyvin. Näyttää edelleen siltä, että ranskalaiset koululaiset tekevät annettuja tehtäviä sopivalla vakavuudella ja ovat motivoituneita opiskelijoita. Heidän on sitten tarkoitus huomenna (30.5.2024) tehdä itsenäisesti laboratoriokokeet, joita opettaja arvioi. Tätä voisi harkita meidänkin ottaa repertuaariin Keravan lukiossa fysiikan tunneilla.
Petri meni samaan aikaan kuuntelemaan historian tuntia. Tunnin aiheena oli Valistuksen aika eli aika ennen Ranskan vallankumousta. Opiskelijat olivat jo totutusti erittäin kunnioittavia kaikkia ihmisiä kohtaan ja erittäin motivoituneita historiaan. Tämä siitäkin huolimatta, että tunti oli erittäin perinteinen ja opettajajohtoinen. Mutta ehkäpä se juuri on avain oppimiselle. Tehdään töitä perinteitä kunnioittaen ja ilman tietokoneita. Huomionarvoista on myös se, että opiskelijat kirjoittavat ainoastaan kaunokirjoituksella, toisin kuin meillä.
30.5.2024
Lento kotoSuomeen!
Tulossa....