Namur, Belgia

Job shadowing 9.-12.2.2026

Tänä lukuvuonna aloitimme uuden yhteistyön Belgialaisen Etablissement des Soeurs de Notre-Dame -lukion, lyhyesti ESND, kanssa. Koulu sijaitsee Namurin kaupungissa, Belgian ranskankielisellä alueella ja koulussa on n. 900 opiskelijaa. Koulun Erasmus+ koordinaattori, Laurane, vieraili Keravalla lokakuussa -25 ja nyt me, virka-apulaisrehtori Päivi ja Erasmus+ koordinaattori/englannin opettaja Riitta, tulimme job shadowingiin, eli uravarjostukseen tänne Belgiaan. 

Mukanamme matkusti myös kaksi opiskelijaamme, jotka jäivät koululle kahden kuukauden Erasmus+ pitkäkestoiseen vaihtoon. Kaksi belgialaista opiskelijaa oli Erasmus+ vaihdossa Keravan lukiossa loka - joulukuun -25 ajan, joten opiskelijoillamme oli jo tutut perheet vastassa.

Lensimme Helsingistä Brysseliin ja lentoasemalta suoralla junayhteydellä Namuriin. Matka sujui nopeasti ja iltapäivällä opiskelijamme osallistuivat jo ensimmäiselle liikuntatunnille - aiheena kiipeily. Meille esiteltiin koulua ja kävimme yhdessä läpi koulun arkeen liittyviä sääntöjä. Vaihto-opiskelijoita varten on tehty myös englanninkielinen opinto-opas, mikä helpottaa hahmottamaan koulun toimintakulttuuria ja kouluympäristöä.

Tiistaina 10.2. osallistuimme kahdelle englannin oppitunnille. Ensimmäinen tunti oli nuoremmille oppilaille iältään 11-12v. Opetusryhmässä oli vain13 oppilasta. Varsinaisia oppikirjoja ei ollut, vaan oppilailla oli monisteet, jotka he tallensivat kansioihin. Oppimateriaalin olivat tehneet englannin aineryhmän opettajat yhdessä. Luokassa oli  projektori, johon opettaja heijasti tietokoneelta PDF -muotoisen oppimateriaalin, johon hän kirjoitti tehtävien oikeat vastaukset kun niitä tarkistettiin. Pienenä kuriositeettina näin englannin opettajan näkökulmasta oli se, että kuullun ymmärtämis tehtävissä opettaja skannasi QR -koodin puhelimellaan, joka oli yhdistettynä pieneen kaiuttimeen ja kuuntelutti sitä opiskelijoilla - olin tässä kohtaa itse iloinen siitä, että omissa opetusmateriaaleissa kuunteluiden ääniraidat on suoraan integroitu oppimateriaaliin ja helposti käytettävissä.

Toinen englannin tunti oli 16v lukiolaisille. Aiheena eläinkokeet ja työskentelymuotona debatointi englanniksi. Debatointia oli edellisillä oppitunneilla pohjustettu ja harjoiteltu ja tällä tunnilla ne toteutettiin ryhmissä; puolet ryhmästä argumentoi aiheen puolesta ja puolet vastaan. Opettaja ohjasi prosessin kulkua ja kuunteluvuorossa olleet opiskelijat äänestivät kumpi osapuoli voitti.

Opiskelijat vertaisarvioivat myös debatit ohjatusti ja jatkotyöskentelynä jokainen vielä kirjoitti raportin. Materiaali aiheeseen oli myös monisteina, jonka olivat tuottaneet aineryhmän opettajat yhdessä. Opettaja kertoi, että heillä on opetussuunnitelma, joka määrittää opetettavat teemat ja on olemassa myös valmiit oppikirjat, mutta vain osa opettajista käyttää niitä ja opettajat voivat myös itse päättää teemojen täsmennykset ja laajennukset. Kyseisen luokan opettajat olivat päättäneet syventää ja laajentaa teemaa ja tuottaa siihen oman oppimateriaalin. Inspiraatio juuri debatin mukaan ottamisesta oli tullut eräästä suomalaisesta IB -lukiosta job shadowingin kautta.

Oppituntien pituus on lähtökohtaisesti 90 min; myös nuoremmilla oppilailla. Tuntien välillä on 15 min. välitunnit, jolloin sekä opettajat, että opiskelijat vaihtavat luokkaa ja lounastauko on 50 min. Pienemmillä oppilailla oli 5 min. tauko oppitunnin keskellä, mutta silloin ei poistuttu luokasta, vaan juteltiin toisten oppilaiden tai opettajan kanssa ja syötiin vähän välipalaa. Voihan se tauotus olla tällainenkin, eikä sen tarvitse olla mitään ohjattua tekemistä. Työskentelymenetelmät vaikuttavat aika samanlaisilta kuin suomalaisillakin oppitunneilla, mutta vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien välillä on enemmän, samoin opiskelijoiden välillä.

Keskiviikkona 11.2. pääsimme osallistumaan lukion loppuvaiheessa oleville opiskelijoille järjestettyyn jatko-opintoihin valmentavaan pajaan. Opiskelijat oli jaettu kolmeen ryhmään: niihin, joilla on selkeä suunnitelma jatko-opiskelualasta ja paikasta, niihin, joilla on useampi kiinnostuksen kohde ja haasteellista valita vaihtoehtojen välillä sekä niihin opiskelijoihin, joilla ei ole visiota mikä ala kiinnostaisi. Seurasimme näistä sitä work shopia, joka oli suunnattu opiskelijoille, joilla ei ole vielä ajatusta tulevaisuuden jatko-opintoalasta tai työstä.

Keskiviikkona iltapäivällä vierailimme Erasmus+ koordinaattori Lauranen kanssa läheisessä Dinantin kaupungissa. Mukana oli myös samaan aikaan job shadowingissa ollut italialainen ranskanopettaja. Dinant on pieni, keskiaikainen, strategiseen paikkaan Maas -joen varrelle rakennettu kaupunki, josta ensimmäisen maailmansodan  aikana tuhoutui n. 80%. Täällä syntyi 1814 saksofonin keksijä, Adolphe Sax, jonka muistoksi avatussa pienessä museossa kävimme myös. Eräs Maas -joen ylittävistä silloista on omistettu myös soittimen keksijälle. Kaupungin erikoisuus on kivikova, syöjältä kärsivällisyyttä vaativa coque de Dinant -nimiset, isokokoiset pikkuleivät. Valitettavasti kyseinen kauppa oli kiinni, joten niitä emme päässeet maistelemaan.

Torstaina 12.2. aamupäivällä pääsimme tapaamaan pedagogista koordinaattoria, jonka toimenkuva suhteessa saatavilla oleviin resursseihin tuntui todella laajalta. Hän mm. ohjaa kaikkiin opiskeluun liittyvissä asioissa kuten opiskelumenetelmissä, loppukokeisiin valmistautumisessa ja kokeiden jälkeisissä suosituksissa, järjestää tukea oppimisvaikeuksista kärsiville, neuvottelee vanhempien kanssa ja osallistuu vanhempainiltoihin, järjestää eriyttävää opetusta (ns. RCD -work), jakaa tietoa jatko-opinto ja uramahdollisuuksista, organisoi mm. uramessuja, workshopeja (esim. ne joita seurasimme keskiviikkona) ja erilaisia koulun tapahtumia joulujuhlasta lähtien. Pedagoginen koordinaattori kertoi saavansa jonkin verran huojennusta opetusvelvollisuudesta, mutta opettavansa silti 14 kurssia omia oppiaineitaan.

Belgialaisessa koulujärjestelmässä, erityisesti ranskankielisellä puolella on otettu käyttöön Pacte pour un Enseignement d'excellence -uudistus, jolla opetusta on pyritty muuttamaan yksilöllisemmäksi ja RCD -menetelmällä (remedial, consolidation ja advancement) on tarkoitus on räätälöidä oppimista niin, että kaiken tasoiset opiskelijat saavat mahdollisimman tehokasta omalle tasolleen sopivaa opetusta; heikot tukiopetusta ja korjaavaa opetusta etteivät jäisi luokalle, keskitasoiset omalle tasolleen sopivaa, mutta myös haastetta tarjoavaa ja edistyneet ylöspäin eriyttävää opetusta/opiskelua. Olisi kyllä mielenkiintoista seurata oman oppiaineen opetusta pidemmän aikaa ja havainnoida, miten se käytännössä tehdään ja mitä haasteita/onnistumisia siihen liittyy.

Belgialaisessa koulujärjestelmässä ei ole suoraa vastinetta suomalaiselle opinto-ohjaajalle (opo), joka hoitaisi keskitetysti sekä urasuunnittelun, että opintojen ohjauksen, vaan tehtävä on jaettu usean eri toimijan ja ulkopuolisen tahon kesken. Jokaisella koululla on kumppanina koulun ulkopuolinen CPMS -keskus, jossa työskentelee psykologeja, terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä ja he vastaavat oppilaiden psykologisesta hyvinvoinnista, oppimisvaikeuksista ja virallisesta ammatinvalinnanohjauksesta. He vierailevat koululla säännöllisesti ja tekevät testejä sekä yksilöhaastatteluja.

 Titulaire, eli luokanvalvoja on vastuussa tietystä luokasta ja hoitaa suurimman osan arkisesta ohjauksesta, seuraa opintomenestystä, pitää yhteyttä vanhempiin, järjestää tukiopetusta ja korjaavia toimenpiteitä. Rooli vaikuttaa samanlaiselta kuin meidän ryhmänohjaajalla.

Ns. headteacher, joita on 2 jokaiselle ikäluokalle, vastaavat mm. opetussuunnitelmasta sekä kokeisiin liittyvistä asioista. Educator (koulukasvattaja/koulusosiaaliohjaaja) ei opeta mitään oppiainetta, vaan vastaa koulun sosiaalisesta ilmapiiristä, kurista ja turvallisuudesta. Hän valvoo ruokailutilanteita, välitunteja ja opiskelusaleja, merkitsee ylös myöhästymiset ja poissaolot; "Kasvattaja" esim. kiersi aamun ensimmäisellä ja iltapäivän ensimmäisellä tunnilla luokat ja opettajat ilmoittivat hänelle poissaolijat. Ei siis Wilman tapaista järjestelmää käytössä!

Perjantaina 13.2. olikin sitten edessä kotimatka, joka alkoi aamulla 7.32 junalla Namurin asemalta Brysselin lentokentälle ja sieltä lentäen iltapäiväksi kotiin. Job shadowing -jakso oli kokonaisuudessa antoisa ja opettavainen. On aina mielenkiintoista päästä näkemään, kuulemaan, tarkkailemaan ja kyselemään toisen EU maan koulun toimintaa ja pedagogiikkaa. ESND:stä jäi erittäin positiivinen kuva. Opettajat ovat ammattitaitoisia ja kaikki on hyvin organisoitua. Opiskelijoita tuetaan ja heistä pidetään hyvää huolta. Opettajat ovat ammattitaitoisia ja koulun ilmapiiri ystävällinen. 

Neuvottelimme myös Erasmus+ yhteistyön jatkamisesta ESND:n kanssa tulevaisuudessakin ja olimme Koordinaattori Lauranen kanssa yhtä mieltä siitä, että tottakai jatkamme! Ensi lukuvuonna meidän opiskelijoillamme on mahdollisuus päästä tähän hyvään belgialaiseen kouluun Erasmus+ vaihtoon joko pidemmäksi aikaa (4-8 vk) tai lyhytkestoiseen vaihtoon (2vk). 

Merci beaucoup et au revoir!