Oslo, Norja
Oslo, Kongshavn videregående skole 13.4.-15.4.2026
13.4.2026 maanantai
Olimme saapuneet Osloon jo edellisenä iltana ja niinpä hotelliaamupalan jälkeen otimme keskustasta ratikan kohti Kongshavn skolea. Koulurakennus näytti linnalta neljine torneineen, ja näköala rinteestä satamaan oli upea. Vielä enemmän yllätyimme, kun astuimme päähalliin. Koko aula oli täynnä upeita freskoja. Myöhemmin koulun esittelykierroksella meille selvisi, että koulu oli perustettu alun perin merimiesten kouluttamista varten, mikä selitti sekä koulun sijainnin että meriaiheiset freskot. Freskot oli maalannut norjalainen taidemaalari Per Grogh 1920-luvulla.
Aamupäivällä tapasimme koulun apulaisrehtorin Kristinen, joka kertoi meille koulun toiminnasta ja pedagogiikasta. Koulu tekee monipuolista yhteistyötä norjalaisten yritysten kanssa, esimerkiksi Science Clusterin kanssa. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus viettää vaihto-opiskelijavuosi Berliinissä siten, että he saavat myös koulun norjalaisilta opettajilta opetusta ja siten valmistuvat samaan aikaan oman luokkansa kanssa. Tämän toiminnan ansiosta koulu sai vuonna 2020 Willy Brandt-palkinnon.
Koulun pedagogiikka on modernia ja keskiössä on opiskelijoiden osallistaminen. Opiskelijoita ohjataan ottamaan vastuuta opinnoistaan ja esimerkiksi arvioinnista ja opetusmetodeista keskustellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Norjalainen lukio eroaa suomalaisesta siten, että sillä ei ole yleissivistävää tavoitetta. Opiskelijat valitsevat linjan, jota haluavat opiskella, ja opetussuunnitelma määrittelee, mitä oppiaineita linjalla opiskellaan.
Kongshavn skole on opiskelijamäärältään samankokoinen kuin Keravan lukio, mutta opiskelijoista kolmannes opiskelee norjaa toisena kielenä. Opiskelijat opiskelevat samalla luokalla koko lukion ajan ja heillä on koko vuoden ajan sama työjärjestys. Tiistaisin heillä on aina projektipäivä, jolloin he opiskelevat ainoastaan yhtä ainetta. Koulupäivät saattavat alkaa jo klo 8.00 ja kestää aina 15.30 asti. Tiistai on poikkeus, jolloin he pääsevät klo 13 kotiin. Yksi oppitunti kestää 90 min. Koulussa ei tarjota kouluruokaa, mutta opiskelijat ja opettajat voivat käydä ostamassa lounasta koulun kanttiinissa (n. 8 euroa / lounas). Lounas tosin ei vastaa meidän terveellisiä ravitsemussuosituksia noudattavaa ruokaamme, vaan kanttiinissa oli pääosin myynnissä erilaisia täytettyjä patonkeja. Juomaksi valittiin limu.
Iltapäivällä pääsimme seuraamaan oppitunteja: norjaa ja maantiedettä. Norjan tunnilla opiskelijat aloittivat lukemaan norjalaisen näytelmäkirjailijan Henrik Ibsenin Per Gyntiä ja he mm. esittivät oppitunnilla dialogikatkelman näytelmästä. Maantieteen tunnin aiheena oli väestönkasvu ja opiskelijat olivat kaikki norjaa toisena kielenään opiskelevia. Tämä näkyi erityisesti oppitunnin tehtävänannoissa: opiskelijoita mm. pyydettiin tiivistämään kappaleen pääasiat ja kaikki käsitteet opiskeltiin sanaristikon avulla.
14.4.2026 tiistai
Tiistaina tapasimme yhteistyöopettajamme Lindan, jonka kanssa suunnittelimme ensi lukuvuonna toteutuvaa ryhmäliikkuvuutta lukioidemme välillä. Projektissa haluamme keskittyä kulttuuriemme samankaltaisuuksiin ja eroihin sekä tulevaisuuden kestäviin ratkaisuihin.
Tutustuimme myös koulun vieressä olevaan Ekebergin patsaspuistoon, jota koulu käyttää oppimisympäristönä. Patsaspuisto on kaikille avoin ja siellä olevat ulkoilureitit ja puistoalueet tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja tutkia esimerkiksi alueen kasveja ja geologiaa.
Iltapäivällä osallistuimme myös opettajainkokoukseen, jossa tällä kertaa pohdittiin tekoälyn käyttöä. Norjalainen yliopistotutkija piti siihen liittyvän alustuksen, jossa hän esitteli tuoretta tutkimustietoa siitä, millaista palautetta chatbotit antavat opiskelijoille heidän teksteistään. Palautetta oli verrattu opettajien antamaan palautteeseen. Tutkimuksessa havaittiin, että tekoäly ei osaa arvioida sitä, mitkä ovat olennaiset kehittämisen kohteet tekstissä ja ohjata opiskelijaa oppimisprosessissa. Tutkimuksessa mukana olleet opiskelijat kokivat myös tekoälyn antaman palautteen turhan persoonattomaksi ja epämääräiseksi.
15.4.2026 keskiviikko
Keskiviikkona seurasimme oppitunteja koko päivän. Aamupäivällä osallistuimme Lindan historiantunnille, jonka aiheena oli Atlantin kolmiokauppa. Opiskelijoille jaetiin laput ja heidän tuli sijoittaa niissä lukevat hyödykkeet oikeiden maanosien alle ja miettiä, minne heidän kauppatavaransa oli matkalla. He myös keskustelivat aiheesta saman maanosan alle sijoittuneiden opiskelijoiden kanssa. Sen jälkeen he tekivät ryhmissä tiivistelmät oppitunneilla käsitellyistä kokonaisuuksista (Amerikan löytäminen, Kulttuurikohtaamiset eurooppalaisten ja eteläamerikkalaisten välillä, Atlantin kolmiokauppa). Tauluille kootut tiivistelmät esitettiin koko ryhmälle.
Patonkilounaan jälkeen seurasimme espanjan oppituntia, jossa koko oppitunnin ajan oli erilaisia toiminnallisia harjoituksia. Opiskelijat olivat hyvin kilpailuhenkisiä ja tällainen opetusmetodi motivoi heitä.
Viimeisellä oppitunnilla seurasimme norja toisena kielenä oppituntia. Tälläkin tunnilla aiheena oli kirjallisuus. Opiskelijat olivat lukeneet 55 sivua Maja Lunden Mehiläisten historiaa ja he keskustelivat siitä pienryhmissä. Opettaja oli etukäteen valmistellut teokseen liittyviä kysymyksiä ja vastausvuoro kiersi opiskelijalta toiselle.
Keskiviikkona meille myös selvisi, että opettajien tulee arvioida opiskelijoita ja kirjata havainnot joka oppitunti. Näitä kirjauksia käytetään apuna sekä arvosanan määrittelemisessä että opiskelijan kanssa arviointikeskustelussa. Tämä näkyikin opettajien toiminnassa. Esimerkiksi norja toisena kielenä opettaja kuunteli keskusteluita tarkalla korvalla ja kirjasi ylös havaintoja opiskelijoiden sanavarastosta ja käsitteiden käytöstä.
Viihdyimme koulussa todella hyvin ja meille tuli sellainen tunne, että norjalainen pedagogiikka ja oppimistavoitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin meillä Suomessa. Suurin ero oli se, että opettajilla tuntui olevan enemmän aikaa tehdä erilaisia toiminnallisia harjoituksia emmekä nähneet frontaaliopetusta lainkaan. Meillä suomalaisilla opettajilla tuntuu olevan aina kiire opettaa kurssiin kuuluvat sisällöt, koska aikaa on vain seitsemän viikkoa, ei koko lukuvuosi kuten Norjassa.
Tulevana lukuvuonna yhteistyömme jatkuu ryhmäliikkuvuuksilla. Osa liikkuvuuksista tehdään vihreää matkustamista käyttäen, jota pääsimme jo testaamaan tulomatkalla, kun teimme paluumatkan junalla ja laivalla.
Oslo on kompakti kaupunki ja siellä on helppo liikkua sekä kävellen että julkisilla kulkuvälineillä. Joka päivä oppituntien jälkeen tutustuimme Oslon nähtävyyksiin. Kävimme pääkirjastossa, Munch-museossa ja Vigelandin puistossa. Maistoimme myös norjalaisten kansallisherkkuja: vohveleita, kalaa sekä ruskeaa juustoa.
Terkuin Katja ja Paula M.